Viimeiset 20 vuotta suomalaiset ovat tottuneet mahdollisuuteen kuunnella kirjoja Storytel-äänikirjapalvelusta. Ruotsalaisten Jonas Tellanderin ja Jon Haukssonin palvele iski markkinoille vaiheessa, missä lukeminen oli alkanut selkeästi jo vähentyä, mutta kirjojen määrä markkinoilla kasvaa – jotain oli siis tapahduttava, jotta markkinoille ei tulisi ylitarjontaa uudesta luettavasta, sillä ihmisillä oli kuitenkin aikaa kirjoille.
Samoihin aikoihin 2000-luvun alussa internet ja digitaalisuus alkoi tulla enenevässä määrin arkeen. Robotit ottivat ison osan raskaasta ja yksinkertaisesta teollisuustyöstä, ja ihmisten raa-an voimankäyttö töissä väheni = aikuisilla oli entistä enemmän energiaa tehdä asioita myös vapaa-ajalla. Kun vielä samanaikaisesti työaika jatkoi lyhentymistään, oli vapaa-aikaan keksittävä uusia harrastuksia, aktiviteettejä ja tekemistä – mutta lukeminen tuntui vanhanaikaiselta ja raskaalta, siihenkin uusi äänikirjapalvelu, jota Storytel edusti, oli aivan omassa luokassaan.
Arjen muuttuminen ja digitalisaatio
Jo 80-ja 90-luvuilla televisio ja videot sekä koteihin ilmestyneet pelikoneet ja tietokoneet olivat vieneet oman osuutensa vapaa-ajasta ja lukemisesta, mutta digitalisaatio ja internet kehittivät myös näitä eteenpäin. Alkoi muodostua mahdollisuuksia, missä ajalla ja paikalla ei ollut samalla tavalla enää merkitystä kuin ennen – lineaarisuus loppui niin televisioiden katselemisen, elokuvien kuin myös lukemisen kannalta – Storytel mahdollisti lukemisen samalla kun kuuntelija oli esimerkiksi lenkillä, tai tekemässä perheelle ruokaa.
Siinä missä uudet suoratoistopalvelut mahdollistivat vähitellen tuhansien ohjelmien katselemisen koska tahansa, Storytel laajeni nopeasti yli 20 maahan tarjoten jo tuhansia äänikirjoja ja e-kirjoja eri genreissä kaikenikäisille kuulijoille, ja valikoima vaan jatkaa kasvamistaan – aivan kuin se tekee käytännössä kaikessa digitaalisessa palvelussa.
Arjen muuttuminen ei ole pysähtynyt. Nykyisen arjen suurimman muutoksen ovat tuoneet erilaiset kuljetuspalvelut ja niiden osittainen siirtyminen robottien käyttöön – ihmisen ei enää tarvitse lähteä pois kotoaan, hän voi tilata ruoat, palvelut ja tuotteet kotiovelle ja tehdä töitä kotoa käsin, omalta etäpisteeltään käsin.
Mobiili-ihminen ja tulevaisuus
Ihminen on totutellut koko 2000-luvun käyttämään erilaisia teknisiä laitteita entistä enemmän. Käytännössä jokaisella aikuisella Länsimaissa asuvalla on oma älypuhelin ja siinä kymmeniä sovelluksia, joiden avulla hallitsemme omaa arkeamme aina pankkiasioista, työasioihin, harrastuksiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen, sekä äänikirjojen kuuntelemiseen. Storytel tarjoaa helposti käytettävän sovelluksen, jolla voi ladata juuri sellaisia materiaalia, joihin haluaa tutustua – aivan kuten voit katsoa suoratoistosovellusten kautta missä ja milloinka vain omia suosikkiohjelmiasi.
Tämä mobiilikäyttö ei ole lisännyt matkustamista, tai ihmisten yhteistä kanssakäymistä. Kehitys on helpottanut ihmisen arkea, ja tuonut lisää mahdollisuuksia, mutta samalla yhteiskunnat ovat Euroopassa muuttuneet, ja nykyaika on pitkälti itselähtöistä tekemistä itselle – siinäkin nämä erilaiset digitaaliset ja mobiilisovellukset, joihin myös Storytel kuuluu, ovat isona palasena.
Vastakohdat ja vapaa-aika
Nykyaika on erikoinen kokonaisuus, joka rakentuu entistä paremmalle pohjalle. Nykyajan keksinnöt ja kehityksen askelmat ovat tuoneet arkisen elämän perustarpeet monelle lähes valmiina suoraan käyttöön. Elintaso on noussut. Mutta samalla yhteiskunnalliset arvot on muuttuneet yhteiseen hiileen puhaltamisesta omaan napaan katsomiseen, ja sitä kautta tarjolle on tullut entisestään laajempi valikoima tuotteita ja palveluita, joiden tarkoituksen on kilpailla aikuisten ihmisten vapaa-ajan minuuteista – jopa ne tuotteet, jotka on tehty markkinoille tuomaan ihmisille rauhaa ja taukoa stressiin pohjautuvat ajatukselle, että arki on täynnä tekemistä, ja enemmän pitäisi vielä ehtiä tehdä. Tästäkin syystä varsinainen lukeminen on vähentynyt entisestään ja erilaiset video- ja äänikirjapalvelut ovat ottaneet lukemisen paikan – lukeminen vain ei ole trendikästä. Se on liian hidasta. Kunhan lasten vanhemmat vielä jaksaisivat lukea lapsille näiden ollessa pieniä ja maailma ympärillä on entistä digitaalisempi.
Pitäisikö olla huolissaan?
Aivan kuten television keskustelusarjassa kysytään, pitäisikö meidän olla huolissamme? Tosiasia kun on, että mikäli lukemisen trendit jatkuvat tällä tavalla, tulee se vähitellen murentamaan sekä kielitaitoamme, että kommunikointiamme sanavarastomme vähentyessä. Lukeminen vaikuttaa yllättävän paljon kykyyn ilmaista itseään sanallisesti sekä ymmärtää monimutkaisia tekstejä – siksi X, TikTok ja monet muutkin sosiaalisen median kanavat perustuvat pitkälti lyhyille viesteille ja entisestään monipuolisemmille emojeille sekä lyhennyksille, yolo!
Äänikirjat ovat siis pohjimmiltaan loistava sovellus ja keksintö. Ne vievät huomattavasti vähemmän tilaa kuin kirjat. Niitä kuunnellessa voi tehdä samalla muutakin, tai sitten vain asettua hyvään asentoon kuuntelemaan, kuunnella junassa, linja-autossa, metrossa…. kunhan vain ymmärtäisi myös sen toisen puolen, oman itsensä kehittämisen sanojen kautta- sanojen, jotka eivät synny tyhjästä vaan ne tulevat lukemisen ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Onko lukeminen siis jo hävinnyt tämän kisan?
Storytel ja sen kilpailijat ovat avanneet kirjailijoille uuden maailman, markkinat, jotka yltävät entistä nopeammin kattamaan koko maailman. Uudet älysovellukset kun vielä kääntävät ja lukevat nämä originaalit äänityksen kymmenille kielille, olemme jälleen uuden vaiheen portailla, kunhan ei unohdeta sitä lukemista – muuten voi käydä niin että kuuntelijat eivät enää ymmärrä ääninäyttelijöitä, vaikka kaikki kuulostaisikin hienolta ja tarina etenisi loogisesti.