Loppukeväästä jaettavan Tähtivaeltaja-palkinnon ehdokkaina on kolme Gummeruksen kirjaa. Kotimaisista kirjoista ehdolla ovat Siiri Enorannan Keuhkopuiden uni ja Hannu Rajaniemen Varjomi. Käännöskirjallisuuden puolella ehdokkaana on brittiläisen Naomi Aldermanin Tuleva.
Finlandia-palkitun Siiri Enorannan Keuhkopuiden uni on dekadentti ja sielukas romaani ihmisen ja luonnon suhteesta. Myös palkintoraati on huomioinut perusteluissaan mestarillisen maailmanrakennuksen ja kauniin kielen:
”Keuhkopuihinsa symbioottisessa yhteydessä olevat homo arborikset taiteilevat sosiaalisen murroksen kynnyksellä. Upeasti rakennettu maailma ja lyyrinen kielenkäyttö muodostavat eheän ja aistivoimaisen kokonaisuuden.”
Piinaavan jännittävä ja ajankohtainen Hannu Rajaniemen Varjomi on scifitrilleri biohakkeroinnista ja tekoälystä. Palkintoraati luonnehti Varjomia seuraavanlaisesti:
”Yhteiskunnallisiin kysymyksiin kietoutuu huomioita aikamme pakkomielteestä hallita täydellisesti yksilön ruumista ja terveyttä. Samalla kirja kysyy, kuka lopulta omistaa kehomme?”
Naomi Aldermanin Tuleva on hyytävän ajankohtainen romaani algoritmeistä, sosiaalisesta mediasta ja teknomiljardööreistä. Palkintoraati kuvailee Tulevaa ”taitavasti kirjoitetuksi, tyylilajeilla leikitteleväksi romaaniksi, joka ruotii terävästi suuryritysten mahtia ja keinoja vähentää niiden valtaa”.
Tähtivaeltaja-palkinto on Helsinki Science Fiction Seura ry:n vuodesta 1968 lähtien jakama palkinto parhaalle Suomessa edellisvuonna ilmestyneelle tieteiskirjalle. Palkinto jaetaan huhti-toukokuussa.
Siiri Enoranta: Keuhkopuiden uni (Gummerus)
Hannu Rajaniemi: Varjomi (Darkome, suomentanut Juha Ahokas, Gummerus)
Naomi Alderman: Tuleva (The Future, suomentanut Taina Helkamo, Gummerus) Lisätietoja: https://tahtivaeltajablogi.com/2025/01/29/uutiset-tahtivaeltaja-palkinnon-2025-ehdokkaat-julkistettu/
Gummerus
Gummerus on vuonna 1872 perustettu yleiskustantamo. Toteutamme edelleen Kaarle Jaakko Gummeruksen alkuperäistä visiota julkaista kirjallisuutta ”huviksi ja hyödyksi”. Omaperäiset ja uskaliaat kustannuspäätökset ovat aina olleet Gummeruksen toiminnan ydin. Suhtaudumme kirjallisuuteen rakastavasti ja intohimoisesti, ja meitä ohjaavat yhteiset arvot: rohkea mieli, avara katse ja vapaa sana.
Tähtivaeltaja-palkinto
Tähtivaeltaja-palkinto on merkittävä suomalainen kirjallisuuspalkinto, jonka Helsingin Science Fiction Seura ry jakaa vuosittain parhaalle suomeksi ilmestyneelle tieteiskirjalle. Palkinto perustettiin vuonna 1986, ja sen tarkoituksena on nostaa esiin laadukasta science fiction -kirjallisuutta sekä edistää genren tunnettavuutta Suomessa. Palkinnon nimi juontaa juurensa seuran julkaisemasta Tähtivaeltaja-lehdestä, joka on omistautunut science fictionin, fantasian ja kauhun käsittelyyn.
Palkinnon saajan valitsee asiantuntijaraati, johon kuuluu kirjallisuuden ja science fictionin asiantuntijoita. Raati lukee vuoden aikana ilmestyneet tieteiskirjat ja valitsee niiden joukosta viisi ehdokasta, joista yksi palkitaan Tähtivaeltaja-palkinnolla. Ehdokkaiden julkistaminen ja voittajan valinta herättävät vuosittain keskustelua ja kiinnostusta niin kirjallisuuspiireissä kuin laajemman yleisön keskuudessa.
Vuonna 2024 Tähtivaeltaja-palkinnon voitti Amal El-Mohtarin ja Max Gladstonen pienoisromaani ”Tällä tavalla hävitään aikasota”, jonka on suomentanut Kaisa Ranta. Teos kertoo kahdesta ajassa matkustavasta agentista, jotka edustavat vastakkaisia tahoja aikasodassa mutta aloittavat salaisen kirjeenvaihdon, joka kehittyy rakkaustarinaksi. Romaani on saanut kiitosta kauniista kielestään ja syvällisistä teemoistaan, ja se on voittanut myös kansainvälisiä palkintoja, kuten Hugo- ja Nebula-palkinnot.
Tähtivaeltaja-palkinnon voittajat edustavat laajasti sekä kotimaista että käännettyä tieteiskirjallisuutta. Esimerkiksi vuonna 2022 palkinnon sai N. K. Jemisin teoksellaan ”Kivinen taivas”, ja vuonna 2021 Kazuo Ishiguro romaanillaan ”Klara ja aurinko”. Kotimaisista kirjailijoista Emmi Itäranta palkittiin vuonna 2020 teoksestaan ”Kuunpäivän kirjeet”. Palkinnon saajat heijastavat tieteiskirjallisuuden monimuotoisuutta ja genren jatkuvaa kehittymistä.
Palkinnon merkitys suomalaiselle tieteiskirjallisuudelle on huomattava. Se tuo esiin laadukkaita teoksia ja kirjailijoita, jotka muuten saattaisivat jäädä suuren yleisön huomiotta. Lisäksi palkinto kannustaa kustantajia julkaisemaan enemmän tieteiskirjallisuutta suomeksi, mikä rikastuttaa kotimaista kirjallisuuskenttää. Tähtivaeltaja-palkinto toimii myös suunnannäyttäjänä lukijoille, jotka etsivät laadukasta ja ajatuksia herättävää science fictionia.
Palkinnon saajat valitaan huolellisen arviointiprosessin kautta. Raati kiinnittää huomiota teosten kirjallisiin ansioihin, innovatiivisuuteen ja siihen, miten ne käsittelevät tieteiskirjallisuuden teemoja. Ehdokkaiden valintaprosessi on avoin, ja raati pyrkii huomioimaan laajasti erilaisia teoksia ja näkökulmia. Tämä monipuolisuus näkyy myös palkittujen teosten kirjossa, joka kattaa niin perinteistä science fictionia kuin genren rajoja rikkovia teoksia.
Tähtivaeltaja-palkinnon historiaan mahtuu monia merkittäviä teoksia. Esimerkiksi vuonna 1997 palkinnon sai Dan Simmonsin ”Hyperion”, joka on klassikko tieteiskirjallisuuden kentällä. Vuonna 2005 Risto Isomäen ”Sarasvatin hiekkaa” toi kotimaisen ekologisen tieteiskirjallisuuden laajaan tietoisuuteen. Nämä esimerkit osoittavat, kuinka palkinto on nostanut esiin teoksia, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen suomalaiseen kirjallisuuteen.
Palkinnon vaikutus ulottuu myös kansainvälisesti. Monet palkitut teokset ovat saaneet huomiota myös Suomen ulkopuolella, ja palkinto on osaltaan lisännyt suomalaisten lukijoiden kiinnostusta kansainvälistä tieteiskirjallisuutta kohtaan. Lisäksi se on tuonut kansainvälisiä teoksia suomalaisten lukijoiden ulottuville laadukkaiden käännösten kautta, mikä on rikastuttanut suomalaista lukukulttuuria.
Tähtivaeltaja-palkinto ei ole ainoa suomalainen tieteiskirjallisuuspalkinto. Vuodesta 2007 lähtien on jaettu myös Tähtifantasia-palkintoa parhaalle suomeksi käännetylle fantasiakirjalle. Nämä palkinnot yhdessä osoittavat, että Suomessa arvostetaan spekulatiivista fiktiota ja pyritään edistämään sen asemaa kirjallisuuskentällä. Palkinnot toimivat tärkeinä tunnustuksina kirjailijoille ja kannustavat heitä jatkamaan luovaa työtään.