Tieteiskirjallisuus Suomessa on kokenut merkittävän kehityksen 2020-luvun alussa, heijastaen paitsi globaaleja ilmiöitä myös syvällisiä paikallisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pohdintoja. Tämä vuosikymmen on tuonut mukanaan uuden sukupolven kirjailijoita, jotka ovat rohkeasti rikkoneet perinteisiä lajityyppirajoja ja tuoneet tieteiskirjallisuuteen uusia, raikkaita näkökulmia. Aiheet ovat laajentuneet perinteisestä avaruusoopperasta ja dystopioista syvemmälle inhimilliseen kokemukseen, teknologian etiikkaan, ilmastonmuutokseen ja jopa tekoälyn herättämiin filosofisiin kysymyksiin, usein kietoutuneena suomalaiseen sielunmaisemaan ja pohjoiseen eksistentialismiin. Kirjailijat ovat taitavasti yhdistäneet scifi-elementtejä muihin genreihin, kuten jännitykseen, fantasiaan ja jopa maagiseen realismiin, mikä on entisestään rikastuttanut suomalaisen tieteiskirjallisuuden kenttää ja puhutellut laajempia lukijakuntia, jotka eivät välttämättä perinteisesti ole olleet scifi-fanien ydinryhmää.
Samanaikaisesti kustantamot ovat havainneet tieteiskirjallisuuden kasvavan potentiaalin ja panostaneet entistä enemmän kotimaisten teosten julkaisuun ja markkinointiin. Tämä näkyy paitsi uusien nimien esiinmarssina myös jo vakiintuneiden kirjailijoiden tuotannon monipuolistumisena. Esimerkiksi tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen tarinoissa on yleistynyt, ja monet teokset käsittelevät niitä kriittisesti pohtien niiden vaikutuksia ihmisyyteen ja yhteiskuntaan. Lisäksi suomalaisessa tieteiskirjallisuudessa on havaittavissa vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus, jossa spekulatiiviset elementit toimivat usein peilinä nykymaailman haasteille ja mahdollisuuksille. Tämä syvällisempi lähestymistapa erottaa suomalaisen tieteiskirjallisuuden monista kansainvälisistä verrokeista ja antaa sille oman, tunnistettavan leimansa.
Keskeiset teemat ja kirjailijat
2020-luvun suomalaisessa tieteiskirjallisuudessa toistuvia teemoja ovat ympäristökatastrofit, teknologian etiikka, ihmisyyden ja identiteetin rajojen pohdinta sekä erilaiset dystopiat, jotka heijastavat huolia tulevaisuudesta. Kirjailijat ovat uskaltautuneet käsittelemään myös vaikeita ja monitahoisia aiheita, kuten yhteiskunnallista polarisaatiota, pandemioita ja tekoälyn mahdollista itsenäistymistä, usein synkän huumorin ja filosofisen pohdinnan sävyttämänä. Erityisesti ilmastonmuutos on noussut esiin yhtenä keskeisimmistä inspiraation lähteistä, ja useat teokset maalaavat hyytäviä kuvia tulevaisuudesta, jossa luonto on tuhoutunut tai ihminen on joutunut sopeutumaan radikaalisti muuttuneisiin olosuhteisiin. Tämä heijastaa Suomen asemaa pohjoisena maana, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat konkreettisesti nähtävissä ja koettavissa.
Kirjailijakaartissa on sekä kokeneita nimiä että lupaavia tulokkaita, jotka ovat saaneet tunnustusta teoksillaan. Nämä kirjailijat ovat paitsi syventäneet tieteiskirjallisuuden temaattista kirjoa myös kehittäneet kerronnan muotoja, tuoden mukanaan uudenlaista tyylillistä rohkeutta ja kokeilevuutta. Heidän teoksensa ovat usein monikerroksisia, haastavat lukijaa ja tarjoavat samanaikaisesti sekä viihdettä että ajateltavaa. Kirjailijoiden kyky yhdistää scifin perinteisiä elementtejä, kuten avaruusmatkailua tai tekoälyä, syvälliseen yhteiskunnalliseen kommentointiin on luonut pohjan ainutlaatuiselle ja elinvoimaiselle scifi-kentälle Suomessa.
Tieteiskirjallisuuden tulevaisuus Suomessa
Suomalaisen tieteiskirjallisuuden tulevaisuus näyttää valoisalta. Lajityypin suosio on kasvanut, ja yhä useampi lukija on löytänyt sen pariin. Tämä lupaava kehitys ennustaa, että tulevaisuudessa tullaan näkemään entistäkin enemmän monipuolisia ja korkeatasoisia teoksia, jotka jatkavat nykyisten trendien syventämistä ja avaavat samalla uusia ovia tuntemattomiin sfääreihin. Teknologian nopea kehitys ja globaalit haasteet tarjoavat loputtomasti inspiraatiota kirjailijoille, ja onkin odotettavissa, että tieteiskirjallisuus jatkaa rooliaan yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä ja tulevaisuuden mahdollisten skenaarioiden tutkijana. Kirjailijat tulevat todennäköisesti jatkamaan kokeilujaan genrejen sekoittamisessa ja tuomaan esiin uusia, yllättäviä näkökulmia.
Suomalainen tieteiskirjallisuuden kenttä on elinvoimainen ja monipuolinen, ja useat ansioituneet kirjailijat ovat nousseet esiin 2020-luvulla tai jatkaneet menestyksekästä uraansa. Alla on lista nykyhetken suomalaisista kirjailijoista, jotka kirjoittavat tieteiskirjallisuutta, joko puhtaasti scifiä tai teoksia, joissa on vahvoja spekulatiivisen fiktion tai tieteiskirjallisuuden elementtejä:
- Emmi Itäranta: Tunnetaan erityisesti teoksestaan ”Teemestarin kirja” (englanniksi ”Memory of Water”), joka on saanut kansainvälistä huomiota. Hänen teoksissaan on usein dystooppisia elementtejä ja ne käsittelevät ympäristöaiheita. Myös ”Kuupäivän kirjeet” ja ”Kudottujen kujien kaupunki” ovat scifiä tai spekulatiivista fiktiota.
- Johanna Sinisalo: Erittäin merkittävä ja palkittu kirjailija, jonka teoksissa on usein vahvoja tieteiskirjallisuuden ja spekulatiivisen fiktion elementtejä, vaikka hän itse saattaa luokitella ne laajemmin. Esimerkiksi ”Ennen päivänlaskua ei voi” (tunnetaan myös nimellä ”Troll: A Love Story” englanniksi) ja ”Auringon ydin” ovat esimerkkejä hänen tuotannostaan, jossa tutkitaan usein yhteiskunnallisia ja biologisia teemoja. Hän on tunnettu myös ”Enkelten verta” -romaanistaan, joka käsittelee mehiläiskatoa.
- Risto Isomäki: Ympäristöaiheisiin erikoistunut kirjailija, jonka teoksissa on usein jännittäviä ja tieteellisesti pohjautuvia skenaarioita ilmastonmuutoksesta ja ympäristökatastrofeista. Esimerkkejä ovat ”Sarasvatin hiekkaa” ja ”Minä ja merenneito”.
- Magdalena Hai: Vaikka Hai tunnetaan myös fantasiakirjallisuudestaan, hänen ”Gigi ja Henry” -sarjassaan (esim. ”Kerjäläisprinsessa”, ”Kellopelikuningas”, ”Susikuningatar”) on vahvoja steampunk- ja scifi-elementtejä.
- Pasi Ilmari Jääskeläinen: Kirjoittaa teoksia, joissa yhdistyvät usein fantasia ja tieteiskirjallisuus arjen kummallisuuteen. Esimerkiksi ”Lumikko ja yhdeksän muuta” on kokoelma novelleja, joissa on fantastisia ja spekulatiivisia piirteitä. Hänen teoksensa ”Jänisjunassa” sisältää myös scifi-elementtejä.
- Salla Simukka: Vaikka tunnetaan nuortenkirjoistaan (esim. ”Punainen kuin veri” -trilogia), hän on kirjoittanut myös aikuisille suunnattuja teoksia, kuten ”Toisaalla” ja ”Jäljellä”, joissa on dystooppisia tai spekulatiivisen fiktion elementtejä.
- Jussi Valtonen: Hänen Finlandia-palkittu romaaninsa ”He eivät tiedä mitä tekevät” on vahvasti scifi-vaikutteinen teos, joka käsittelee teknologiaa ja ihmisyyttä lähitulevaisuudessa.
- Hannu Rajaniemi: Vaikka hän kirjoittaa ensisijaisesti englanniksi ja on saanut kansainvälistä mainetta (esim. ”The Quantum Thief” -sarja), hän on suomalainen kirjailija, jonka teoksia voi lukea myös suomeksi käännettyinä. Hänen kovalle scifilleen on ominaista syvällinen tieteellinen uskottavuus ja monimutkaiset ideat.
- Piia Leino: Leino on noussut esiin dystooppisilla romaaneillaan, kuten ”Taivas”, joka kuvaa ahdistavan realistista tulevaisuuden yhteiskuntaa.
- Juhani Karila: Vaikka ”Pienen hauen pyydystys” on ennemminkin maagista realismia tai fantasiaa, hänen tulevissa teoksissaan voi olla myös scifi-elementtejä.
Tämä lista ei ole tyhjentävä, mutta se antaa hyvän kuvan suomalaisen tieteiskirjallisuuden nykyisistä ja merkittävimmistä nimistä. On tärkeää huomioida, että monet kirjailijat liikkuvat genrerajojen yli, ja heidän teoksissaan voi olla elementtejä sekä scifistä, fantasiasta että valtavirran kirjallisuudesta.