info@carnivalnews.net

Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä -uutuuskirja: Keskiajan pyhimysten hätkähdyttävät ihmeteot olivat osa ihmisten arkea

Hädän hetkellä keskiajan ihminen kääntyi pyhimysten puoleen. Sari Katajala-Peltomaan, Jenni Kuulialan ja Marika Räsäsen Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä sukeltaa tarinoihin pyhimysten ihmeteoista ja niihin kytkeytyvistä kohtaloista sekä tarkastelee pyhimysten merkitystä myöhäiskeskiajan Euroopassa.

Myllärin mädäntynyt aasi virkoaa henkiin, raivopäisen mustasukkaisesta aviomiehestä sukeutuu säyseä ja rakastava puoliso ja vuolaaseen virtaan pudonnut pikkulapsi löytyy kolme päivää myöhemmin täysin vahingoittumattomana – mutta puhumaan oppineena.  Pyhimykset välittivät jumalallista voimaa ja saivat aikaan ihmeitä, joiden kirjo oli laaja. He palauttivat sokeille näkökyvyn, korjasivat vääntyneitä raajoja ja auttoivat ratkaisemaan ihmissuhdeongelmia sekä löytämään kadonneita tavaroita. Vuorovaikutus pyhimysten kanssa oli erottamaton osa jokapäiväistä elämää.

”Keskiaikaisessa maailmankuvassa ihme oli yllättävä, luonnonvoimat ja -lait ylittävä tapahtuma, Jumalan armon osoitus. Se oli poikkeuksellinen ja harvinaislaatuinen tapahtuma mutta samalla osa arkea. Pyhimykset saattoivat auttaa arjen pienissäkin ongelmissa, sellaisissa, mitkä nykyihmisen mielestä eivät välttämättä lainkaan edellyttäisi jumalallista väliintuloa ratketakseen”, Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala ja Marika Räsänen kertovat.

Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä uppoutuu ihmekokemusten, pyhimysten kunnioittamisen ja eletyn uskon suhteeseen myöhäiskeskiajan Euroopassa. Hätkähdyttävien ja traagisten tapausten takaa paljastuu mitä moninaisimpia tarinoita ja kohtaloita.

”Tapausten outous syntyy myös kulttuurisista eroista. Kellojen soiminen itsestään tai veren valuminen pyhimyksen kuvasta oli keskiajan ihmisenkin mielestä poikkeuksellista ja ihmeellistä. Kummallista se ei sinällään ollut, koska pyhä voima oli läsnä kuvissa ja saattoi tehdä itsensä tiettäväksi kristityille mitä moninaisimmin tavoin. Myös aistihavaintojen ja ruumiillisuuden vahva rooli uskon elämisessä lienee nykylukijalle vieraannuttava, outoutta luova seikka. Se on vierasta etenkin maallistuneessa luterilaisessa kulttuurissa, jossa uskon sisäistä, henkistä puolta pidetään ensisijaisena”, tekijät kirjoittavat.

Uutuuskirjassa esitellään myös ihmetekojen takana olevia pyhimyksiä. Heitä olivat muun muassa luostarijärjestön perustaja Birgitta, Ranskan kuningas Ludvig IX, abbedissa Clara Montefalcolainen sekä filosofi-teologi Tuomas Akvinolainen.

Lisätietoa teoksesta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Kirjoittajat
Sari Katajala-Peltomaa
, FT, dosentti, on yliopistotutkija Kokemuksen historian huippuyksikössä Tampereen yliopistossa.
Yhteystiedot: sari.katajala-peltomaa@tuni.fi

Jenni Kuuliala, FT, on yliopistotutkija Kokemuksen historian huippuyksikössä Tampereen yliopistossa.
Yhteystiedot: jenni.kuuliala@tuni.fi

Marika Räsänen, FT, dosentti, on kulttuurihistorian yliopisto-opettaja Turun yliopistossa ja yliopistotutkija Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.
Yhteystiedot: marras@utu.fi

Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala & Marika Räsänen
Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä. Eletty usko myöhäiskeskiajalla
ISBN 9789523451605
Gaudeamus 2022

Vastaa